tiistai 13. syyskuuta 2016

Takapihan terassit

Kuten meidän Instagram-seuraajat ovat voineet huomata, elokuu meni pääsääntöisesti rattoisasti takapihan terassin parissa. Meillä oli takarajana elokuun viimeinen viikonloppu, jolloin pidimme tupaantuliaiset ja muutamat muut juhlat yhdistettyinä. Ja suhteellisen valmiiksi asti saatiinkin hommat ja lopputulos miellyttää silmää jo nyt!

Isoin terassihan meillä rakennettiin autotallin päälle. Autotalliin tehtiin ns. käännetty katto ja terassin rakentaminen piti aloittaa vedeneristystöillä, eli bitumi asennettiin betonin päälle. Kun tämä oli tehty, päästiin runkojen rakenteluun. Runkoja tehdessä huomattiin, että nälkä kasvoi syödessä ja alkuperäiset suunnitelmat elivät ja koska Jonille oli tärkeää tehdä kerralla oikein ja kunnolla, meni aikaakin ehkä hieman enemmän kuin perusterassin kanssa. Oli se kuitenkin sen arvoinen, kyllä kelpaa nirsommallekin! Joku taisi vitsailla, että tehdään liian hienoa... :)

Runkomateriaaliksi meille tuli painekyllästettyä 2x4 ja 2x5 lankkua. Pintalaudaksi valikoitui viistetty, lämpökyllästetty sileä mänty 120 mm leveänä. Terassin kaiteet tehtiin 50x22 kokoisesta rimasta.

Hämärä iltakuva
Yleisilmettä. Punaisten tuolien paikalle
tulee joskus sohva.
Terassi on lähes koko talon mittainen.
Pääsee nousemaan mistä vain ylös. Aurinkoisilla
portailla on myös tilaa yrteille.
Portaikko oli Jonille kunnia-asia.
Kyllä on sitten ihan vimosen päälle!
Rimat on noin sentin raolla.
Kymmenen hengen ruokaryhmä mahtuu
hyvin terassille.
Tähän tulee joskus kesäkeittiö.
Tämä terassi on ollut alusta asti meille se talon helmi, joten tuntuu todella hyvältä nähdä se nyt olemassa ja käytössäkin. Viimeistelyjähän vielä tosiaan puuttuu, otsalautoja pitää vielä ruuvailla ja kaiteet viimeistellä, mutta ne ehtii. Tuntuu muuten koko ajan ihan erilaiselta täällä asuminen, kun tilat valmistuvat ja oikeasti voi jo kuvitella sen hetken, kun kaikki on tehty. Toki siihen menee vielä varmaan ainakin vuoden päivät, mutta koko ajan on silti helpompi hengittää. Ihanaa.

Maria

lauantai 10. syyskuuta 2016

Sadevedenkeräysjärjestelmä

Olimme päättäneet ennen rakennusprojektin aloittamista että haluamme kerätä sadevettä mahdollisimman tehokkaasti talteen. Lisäksi sen tulisi olla mahdollisimman helposti käytettävissä, ei siis perinteisiä saaveja syöksyputkien alle tai vastaavaa. Suurin osa tästä projektista on toteutettu ensimmäisenä rakentamisvuotena 2013 syksyllä ja varsinaisesti käyttöön ensimmäisen kerran 2016 kesällä.

Olin kuullut kaverilta, että hän aikanaan hautasi kuution IBC-kontteja maahan, johon johti sadevesiä. Niissä ilmeni kuitenkin pieniä ongelmia muutaman vuoden kuluttua ja ne luhistuivat maanpaineesta kasaan. Tämä idea jäi kuitenkin muhimaan takaraivoon ja nousi esille talon suunnitteluvaiheessa.

Välttääkseni maanpaineen aiheuttamat ongelmat suunnittelin asian niin että hankin IBC-kontin jossa on tukeva metallikehikko ympärillä, joka vielä vuorattiin 100mm EPS:llä kyljistä ja päältä. Pohjaan ei laitettu eristettä lainkaan koska kontti upotettiin syvälle maahan (pohja vajaa 2m maan pinnasta). Pohja jäi siis routimisrajan alle jonka pitäisi näin ollen pitää säiliö hyvin sulana.

Täyttöputken tein 110mm viemäriputkella jonka liimasin tiiviisti säiliön yläreunaan kiinni. Mitoitin alunperin putken niin että se tulisi kohtuu lähelle pohjaa. Reilun vuoden vesien johtamisen jälkeen ilman rännikaivoa huomasin ongelman, että täyttöputki tukkeutui nopesti kun roskaa pakkautui putkeen padoten sen lähes kokonaan. Takapihan kulkuterassin teon yhteydessä päätin korjata tuon ongelman kaivamalla putkiliitännät esiin ja lyhensin reilusti täyttöputkea samalla viistoten putken pään reilusti. Viistoaminen ei välttämättä ole tarpeellista, jos putken jättää lähelle yläreunaa. Jos putken pää olisi lähempänä pohjaa, viistoamisella voisi välttää patoutumisen.

Säiliön kylkeen yläreunaan tein ylivuotoputken, jonka liitin normaalisti hulevesiviemäriin. Päällä olevan korkin ympärille laitoin 315mm rumpuputkea, jonka kautta säiliöön pääsee vielä käsiksi laittamaan pumpulle putken ja joskus tarvittaessa poistamaan sakkaa pohjalta.

Puutarhapumpun ostin Motonetistä 79 eurolla. Pumpussa on automaattikytkin mukana, eli sammuu itsekseen jos vesipistoolista päästää irti ja käynnistyy taas kun paine laskee. Pelkästään tuo automaattikytkin maksaa monessa kaupassa lähes 50 euroa, joten mielestäni todella järkevä ostos. Imuletkuksi valitsin 4 m letkun jotta pääsin testaamaan systeemiä kunnolla. Jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut ostaa suoraan 10 m letkun, koska pumppu sijoitetaan kulkuterassin toiseen päähän huoltoluukun taakse.

Jos mietitte uppopumppuja, kannattaa ottaa huomioon, että nostokorkeutta kyllä riittää mutta painetuotto niissä on olematon, yleensä max. 0,8 bar. Tuolla kun ei tee sadetin ja/tai kastelukäytössä juurikaan mitään. Itse meinasin langeta tähän ansaan kunnes tajusin, että eihän tuo ihan noin mene. Tuossa meidän pumpussa on maksimi tuotto 3,8 bar, joka on jo enemmän kuin mitä kunnan verkosta meillä tulee kun ollaan mäen laella. Eli saadaan puutarhapumpulla isompi kaari sadettimeen kuin kunnan verkosta ja vesikään ei maksa (win-win) :).

Säiliö nostettiin paikalleen maatöiden yhteydessä.
Paikalleen noston jälkeen yläpuolelta.
Täyttö- ja ylivuotoputken liitokset tein säiliön ollessa paikallaan.
Putket ylöspäin ja EPS-levy kanneksi.
Vaahtoa reilusti joka paikkaan ja kiviä painoksi.
Paketti valmiina.
Vielä toiselta reunalta.
Imuputki säiliöön. Apuna alumiiniputken pätkä,
johon laitoin letkun nippusiteillä kiinni.
Imusihti jäi n. 10 cm pohjasta irti
jotta sakka ei tukkisi sitä kovin nopeasti.
Perus puutarhapumppu automaattikytkimellä.
Ensimmäiset testit sadettimen kanssa.
Muutama päivä aiemmin kylvetty nurmikko taustalla.
Terassinteon yhteydessä tosiaan vielä lyhensin tuon
täyttöputken jotta pääsin eroon tukkeutumisongelmasta.
Tässä lyhennettynä ja viistottuna.


Joni