Maasta lämpöä

Yritetään välillä minunkin puolesta rustata pientä jutun tynkää. Tosiaan viime postauksestani onkin aikaa ja Maria on niistä minulle "kuuluvista" teknisemmistä aiheista kirjoitellutkin.

Nyt oli vuorossa yläpihan energiakentän kaivaminen sekä lopuksi pintojen muotoilut. Putkea kaivettiin 2x200m 40mm x 3.7mm Uponorin "siniraita" putkea, eli ihan perus vesiputkea. Olisi voinut myös valita ohuempi seinämäisen (2.3mm) putken, joka on hieman tehokkaampi koska "eristystä" on vähemmän. Valinta kallistui kuitenkin paksumpi seinämäiseen koska se varmasti kestää paremmin maanpainetta ja mahdollisia pieniä kiviä. Putket asennettiin n. 1,3 ja 0,9 metrin syvyyksiin. Pintamaan lopullista korkoa ei olla vielä päätetty, mutta arvion mukaan putket asennettiin. Kahdessa eri kerroksessa olevat putket hieman tasaavat samalla toistensa toimintaa.

Maapiirit eivät tule suoraan totuttuun maalämpöpumppuun vaan useampaan laitteeseen esilämmitys/esijäähdytys tarpeisiin. Ilmanvaihtokojeisiin edellä mainitulla tavalla ja ilma-vesilämpöpumppuun talvea varten erilämmitykseksi. Kesällä maapiiristä saadaan passiivijäähdytys ilmanvaihdon kautta. Asia josta olemme varmasti kiitollisia tulevaisuudessa.

Perjantaina aloitettiin kaivuut olemassa olevan hiekkakasan seulomisella isoimmista kivistä, jotta saisimme hyvää tavaraa putkistojen peittämistä varten. Iltapäivällä kuitenkin kauhan hydrauliikka rupesi hieman tihkuttamaan nestettä joten päätimme lopettaa seulomisen ja jatkaa lauantaina toisella kauhalla putkikentän tekoa.

Lauantaina mittasimme ennen putkien levitystä kentän ja piirsimme hieman suunnitelmaa paperille. Totesimme että lenkit mahtuvat hyvin vielä kääntymään keskelläkin. Putken levitys hoitui helposti useamman käsiparin ja putken purkutelineen avulla. Ilman telinettä hommasta ei taatusti olisi tullut mitään muuta kuin sanomista ja solmuja.

Ensimmäisen putken levityksen jälkeen ajoimme koneella kivituhkaa sekä seulottua maata putkien päälle reilusti (arviolta 40cm) ja pienellä täryllä tasasimme pinnan jotta seuraava putkikerros ei vajoaisi hallitsemattomasti.

Toisen kerroksen päälle levitimme samalla periaatteella tavaraa ja kevyt tärytys siihenkin ennen kuin aloimme täyttämään monttua.

Innolla odotan että saadaan järjestelmät kuntoon ja päästään testaamaan putkiston toimivuutta. Talvipakkasilla tuosta energiakentästä tullaan saamaan useampia kilowatteja esilämmitystä.

Seulottua hiekkaa, kuvassa vain osa siitä.

Perjantaina kaivettua kuoppaa ja hieman seulotun kasan reunaa näkyvissä.

Pienimpiä murkuloita joita seulasta löytynyt. Näitä riittää!

Ensimmäinen putki levitettynä lauantaina

Lauantain tuloksena pinta tasattu ensimmäisen putken päälle (n. 40cm maata)

Toinen putkikieppi levitetty sunnuntaina aamupäivällä

Toinen putki peitelty sunnuntai iltapäivästä.

Molempien piirien putket saatiin kätevästi kellariin seinään jätetyn aukon kautta (1 harkon kokoinen)

Teknisen tilan lattialta kuvattuna merkattujen putkien päät.

Joni

Mikä ihmeen koetalo(tontti)?

Moni varmasti ihmettelee ensimmäisessä kirjoituksessa mainittua koetaloa. Meidän tontti on siis kaavaan merkitty koetalotontti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meidän ei tarvitse liittyä kaavassa määrätysti kaukolämpöverkkoon. Siinä se sitten käytännössä olikin, siis se koetalotontin idea.

Muita määräyksiä ja rakennustapaohjeita meidän on kuitenkin noudatettava samalla tavalla kuin muidenkin. Mittauksia on tehtävä talossa jonkun verran ja luovutettava tiedot kaupungin määrälle taholle tutkimuskäyttöön. Ei ole mitään velvoitetta jälkeenpäin lähteä muuttamaan talon lämmitysjärjestelmää kaukolämpöön tai mihinkään muuhunkaan vaikka suunniteltu järjestelmä ei olisikaan parempi kuin kaavaan määrätty kaukolämpö.

Mutta miksi emme sitten halua liittyä kaukolämpöön? Siihen on montakin syytä.

Yksi ahdistava asia siinä ainakin on monopoli. Kerran liityt ja maksat liittymämaksut, tämän jälkeen voi vain odotella niitä kirjeitä että koska hinta nousee taas xx % taas jälleen kerran etkä voi vaikuttaa itse mitenkään tuohon. Sähkön ja puun hintaan voi vielä itse hieman vaikuttaa kilpailuttamalla.

Toinen huono asia kaukolämmön osalta energiatehokkaissa taloissa on, että pihistelyä ei ole tehty kannattavaksi hinnoittelumallin takia; ainakaan meidän kaukolämpöverkossa. Kiinteä vuosimaksu jonka päälle tulee varsinainen tehomaksu. Joissain tapauksissa tuo voi olla hyvinkin nuo maksut n. 50/50 suhteessa toisiinsa.

Esimerkiksi kiinteä osuus n. 600e / vuosi ja tehomaksu ~10900kWh:n osalta (n. 55e/MWh) => 600e / vuosi. Kulut ovat yhtä suuret ja energian yksikköhinnaksi tulee n. 11snt/kWh. Mitä enemmän kulutat lämpöä, sitä pienemmäksi yksikköhinta tippuu. Eli sulatettu etupiha on ihan ok kun ei hirveästi tuo lisäkustannuksia (15000kWh -> 9.5snt/kWh => yhteensä 1425e / vuosi).

Ehkä tulevaisuudessa heräävät tuohon kun passiivi-/nollaenergiatalojen ei vain kannata millään tavalla liittyä kaukolämpöön. Varsinkaan kun lain mukaan ei tarvitse edes liittyä kaukolämpöön jos talon vertailulämpöhäviö on pienempi kuin 60% (U-arvo < 0.102) tämän hetken minimi U-arvo 0.17:sta.

Käytön kannalta meidän tuleviin lämmitysratkaisuihin ei pitäisi tarvita puuttua millään tavalla vaan älyn on tarkoitus hoitaa ohjaus itsenäisesti kuten kaukolämmössäkin.

Hyviä asioita meidän tulevassa järjestelmässä on sen monipuolisuus. Ei olla ns. yhden kortin varassa vaan useampi järjestelmä tukee toisiansa. Voimme vaikuttaa itse käyttökuluihin, sillä mitä energiamuotoa milloinkin käytämme. Uuden spottisähkötariffin (tuntihintainen pörssisähkö) mukaan talon älykäs ohjaaminen vaikuttaa jo suurelta osalta ostoenergian hintaan.

Aurinkosähköpaneelit tulevat mahdollisesti kanssa katolle jollakin aikavälillä kun sähkön myyminen verkkoon päin on mahdollista. Ei tarvita silloin mitään akkuvarastoja ja tekee näin ollen hankinnan kannattavammaksi.
 
Osittain myös puulla lämpiävä talo (kiuas ja takka + aktiivipiippu) voidaan mielipiteestä riippuen laskea huonoksi puoleksi kun pitää nähdä vaivaa puiden hankkimisen/varastoimisen kanssa. Tämä mahdollistaa kuitenkin samalla todella edullisen energian. Sillä aktiivipiipun ansiosta puusta saatava kokonaishyötysuhde on korkeampi. Normaalisti hormiin hukkaan menevästä energiasta noin 40% voidaan sitoa energiavaraajaan. Tarkoittaa karkeasti jos takan kokonaishyötysuhde aktiivipiipulla nousee 75%->85% ja kiukaan 60%->76%.


Tässä pintaraapaisuna hieman mitä on tulossa. Tarkempia selostuksia tulossa myöhemmin talotekniikasta kun saadaan muita suunnitelmia alta.


Joni