sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Jaksaa, jaksaa!

Otsikon lausahdusta hoetaan itselle aamusta ja iltapäivästä ja illasta. Oikeastaan joka hetki kun meinaa iskeä halu pudottaa hanskat kädestä. Eli väsymys siis jatkuu, tosin hieman vähemmän voimakkaana. Yksi aurinkoinen, hyvin nukuttu viikonloppu sai mielen hieman virkeämmäksi. Ja tulipahan myös vähän sisuunnuttua kun kuuli kiertoteitse kommenttia etteivät meillä hommat kuulemma etene yhtään. Tiedoksi, että kyllä etenevät, vaikka hitaanpuoleisesti. Tehdään just niin nopeasti kuin jaksetaan ja osataan. Itsellehän tässä myös tehdään joten hitaudesta kärsitään vain me itse, joten kyllähän sitä toivoisi enemmän kannustusta kuin moitteita. Tsemppiä ollaankin saatu paljon ystäviltä ja kanssabloggaajilta, kiitos siitä! Ei ne mene kuuroille korville ja ovat enemmän kuin tervetulleita myös jatkossa. Kyllä tämä pakettiin saadaan ennemmin tai myöhemmin.

Tukimuurien anturan valua ei olla vielä saatu aikaiseksi, betonifirmoista ei olla oltu kovin innokkaita vastailemaan tarjouspyyntöihin. Vaan eipä sen kanssa ole niin kova kiire vielä, kunhan ei nyt ihan pakkasen puolelle ehdi mennä! Kaikissa paikoilleen asennetuissa ikkunoissa on nyt pieletkin valmiina, saatiin ystäviltä telineet lainaan joten homma hoitui nopeasti. Päätettiin myös suosiolla telineiden lainaamisen vuoksi lykätä nostimen vuokraamista ja etupihan rännien asentaminen keväälle jos ei nyt syksyllä löydy ihmeellisesti aikaa niiden asentamiseen. Epäilen kyllä vahvasti! 

Sisällä on myös tapahtunut edistystä, levyjä on ilmestynyt seiniin ja on myös tasoiteltu niin kiviseinää kuin kipsiseinääkin. Myös ilmanvaihdon eristämisen parissa on jatkettu, se onkin jo melko hyvällä mallilla.

Tänä viikonloppuna käytettiin aurinkoista säätä hyväksi ja raivattiin pihat siistiksi kaikesta romusta. On hieman turvallisempaa ja muutenkin miellyttävämpää.

Pistettiin paloiksi kaikki irtopuutavara, sitä voi sitten joskus polttaa
takassa ja kiukaassa.

Terassin edustakin siistiytyi ja Joni rakensi hienot
portaat!
Takapiha jäänee tähän kuntoon odottamaan ensi kevättä.
Toiselta sivulta. Pikkuikkunakin
sai pielensä paikoilleen.
Toinen pikkuikkuna asennetaan
kunhan sähkäri tulee kytkemään sähköt
talon sisään.
Edestä kaikki ikkunat valmiina!
Varaston oviaukko levytettynä.
Tähän tulee joskus peililiukuovikaapistot.
Leffahuoneen oviaukko on myös valmis.
Sitten joskus kun saadaan leffahuone
käyttöön, tähän tulee tuplaovet. Ei häiritse muita
kun Joni katselee elokuvia kovalla volyymilla.
Vierashuonekkin sai loput levynsä. Osa
ruuvinkannoistakin on jo kitattu.
Vierashuoneen kiviseinää tasoitettuna.
Tarvinnee vielä yhden tai kaksi kerrosta.
Kodinhoitohuoneen- ja vaatehuoneen
seinää. Tuo nauhoittaminen on kyllä
veemäistä hommaa, toivottavasti
tällä kertaa onnistui... Onneksi nuo jäävät
kaappien taakse piiloon niin sai harjoitella lisää.

Sisällä siis jatkuvat tasoitushommat ja pyritään saamaan parin viikon sisään loputkin seinät läjään ja tasoitettua! Pitää vain keskittyä ja malttaa tehdä rauhassa. Hyvä siitä tulee. Jaksaa, jaksaa! :)

Maria

10 kommenttia:

  1. Jaksaa jaksaa! Maali kuitenkin jo häämöttää, edes siellä horisontissa :-) Muutaman vuoden päästä tuo kaikki on muisto vain (ja löydätte itsenne ehkä katselemassa tontteja sillä silmällä) ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah hah, joo... Joni tuossa puhelee koko ajan että "jos me joskus vielä tehdään tää uudestaan niin..." ja mä kuittaan kaikki ne kommentit aina siten että vain jos on rahaa niin paljon ettei mun tarvitse kuin käydä kertomassa mille seinälle tulee mikäkin väri. :D

      Onneksi on jo melko paljon pohjamaalattuja pintoja, muutamat seinät vielä ovat vailla ja muissa voisi jo periaatteesa lätkiä varsinaisen värin seiniin, mutta odotellaan nyt vielä enimpien riehumisten laantumista. :) Ja mietityttää myös pitäisikö ensin maalata seinät vaiko lattia, että kumman pinnan suojaaminen on helpompaa. Onneksi on vielä niin paljon muutakin tehtävää ettei tuo ole vielä ihan ajankohtainen murhe.

      Kiitos tsempistä! :)

      Poista
  2. Ääh... Mölyä mahtuu maailmaan, ja kovin möly tuntuu lähtevän aina niistä, jotka ei ikinä lähtisi itse vastaavaan projektiin kuin te. :) Mekin "rakennetaan" taloa, mutta totuushan on se, että rakennetaan autotalli, ja viimeistellään sisätöiden osalta talo. Ja noissakin on hommaa aivan valtavasti. Isot tsempit teille, hommahan on jo käytännössä katsoen loppusuoralla kun seiniä tasoitetaan... ;) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On siinäkin hommaa ihan riittävästi. :) Nämä kommentit tulivat ihmiseltä joka on kyllä itse myös talon rakentanut, tosin ammattilaisten avustamana. Meillähän tehdään kaikki itse. Loppusuoralla ollaan juu, ONNEKSI! :D Kiitos tsempistä. :)

      Poista
  3. Tsemppiä teille! Kyllä se siitä. Rakennusprojekti meilläkin tällä hetkellä ja välillä tuntuu että töitä tekee aamusta iltaan eikä edisty yhtään,mutta sitten yhtäkkiä on taas mennyt hurjasti eteenpäin!:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsehän sitä on erittäin sokea sille kaikelle. Jokin aika sitten eräs tuttavamme kävi kylässä ja totesi sen jälkeen että tajuuttekohan te ite miten pitkällä te oikeesti ootte. Se kommentti lämmitti hurjasti enemmän kuin kiertoteitse kuultu "onkohan ne siellä raksalla koskaan".... :)

      Poista
  4. Voi että mua alkoi kiukuttamaan teidän puolesta. Kaksikerroksinen 250 neliön talo omin hartiavoimin kaiken muun ohessa ja ensimmäistä kertaa elämässä on aivan valtavan suuri homma! Puolitoistavuotta siinä on yksi hujaus. Meistä ja meidän parisuhteestamme ei olisi koskaan ollut tuohon, jo tämä kaikki valmiina-pakettikin oli aivan tarpeeksi. Ja vielä että selän takana huutelee, todella noloa.
    Upeaa, että teette. Kun itselleen tekee, niin jälki on muutenkin tarkempaa ja hitaampaa ja huolellisempaa (ja parempaa). Ja kiitos kun bloggaat etenemisestä, vaikka itse asuu jo valmiissa, niin näitä on todella mielekästä lukea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muakin jaksoi hetken kiukuttaa, mutta jotenkin sitä on osannut laittaa asioita eri perspektiiveihin eikä murehdi turhista. Ne vie vaan liikaa energiaa siltä missä sitä tarvitaan, eli rakentamiselta. Kommentoijan tarkoituskin oli todennäköisesti härnätä vauhtia touhuun, eikä niinkään olla ilkeä. Tai mistä minä tiedän, mutta haluan uskoa ihmisten hyvyyteen! :D

      On meilläkin tapeltu ja huudettu, mutta on tämä myös luonut samalla jotain mitä voidaan sitten vanhoilla päivillä yhdessä muistella. Ja jos tästä selvitään niin eiköhän selvitä sitten mistä vaan! :) Minulla tässä on ehkä ollut suurin kasvunpaikka, vaikka on se Jonikin joutunut ihan urakalla vihdoin opettelemaan sen, ettei voi yksin vaan mennä ja päättää asioista. Meillä on myös sinänsä "helppo" tilanne kun ollaan ihan kahdestaan, toisin kuin teillä kun on muitakin huomioitavia asioita. Niille perheille nostan hattua jotka pyörittävät monilapsisen perheen arjen ja rakentavat itse talonkin.

      Jäljen paremmuudesta ei voi kyllä mennä takuuseen, mutta syyllisen löytää ainakin helposti jos (kun) menee pieleen!

      Ja kiva kun blogi kiinnostaa, näitä jututja riittää vielä piiiiiitkään. :)

      Poista
  5. On sitä vaan mahtavan kokoinen talo tulossa teillekin, meillä nyt 3 kerroksesta 2 ylintä rupeaa olemaan pikkuhiljaa kunnossa (yhteensä lämpimiä neliöitä meillä 241, eli valmista tällä hetkellä kun päästiin muuttamaan on noin 150-160m2. Ja meillä lapset jo "isoja", toinen yläasteella ja toinen lukiossa, eli aika helpolla mekin päästiin siinä mielessä. Eikä erottu, tosin joku irvileuka on tähän jo vastannut takaisin että "mutta eihän meidän talokaan ole vielä ihan valmis..." :-)

    Tsemppiä teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tulossa juu, ja nyt kun neliöt ovat näkyvillä on mielessa käynyt pariinkiin kertaan että olisihan sitä vähemmälläkin pärjätty. :) Vaan nyt mennään sillä mitä valittiin.

      Kiitos! :)

      Poista