sunnuntai 4. elokuuta 2013

Seinärakenteen detaileja pähkäillessä

Hetkeen allekirjoittanut ei ole oikein kerinny perehtyä blogin rustailuun, mutta nyt ajattelin pienen kirjoituksen kuitenkin tähän väliin tehdä.

Heinäkuu vierähti loman merkeissä käytännössä joka päivä vähintään 12 tunnin päivinä tontilla (pois lukien parin päivän Lapissa pyörähtäminen). Reilu kuukausi sitten (1.7.) oli anturan valu ja siitä ollaan tultu aika paljonkin ylöspäin, vaikka tuntuu että aikaa olisi mennyt paljon enemmänkin. Onteloihin on vielä matkaa tallin puolella 3 ja talon puolella 6 harkkokerrosta. Lattiakorosta ollaan tallissa 2 metriä ja talon puolella 1,7 metriä.

Tämä korkoero aiheuttaa pientä pään raapimista väliseinärakenteen osalta, että miten toteutettaisiin helpoiten asiat niin ajallisesti kuin rahallisesti.

Tallin puoli aiheuttaa siis haastetta sen osalta kun talon ja tallin välinen väliseinä toimii molempiin suuntiin tuki/kantopintana ontelolaatoille. Tallin ontelolaatat tulevat edestä katsottuna poikittain ja talon pitkittäin.

Kuva kertoo enemmäin kuin tuhat sanaa.

Väliseinästä pitää jättää tallin ontelolaatan kohdalta kokonaan tallin puoleinen onkalo harkoista pois jotta ontelolaatta menee sopuisasti väliin. Lisää haastetta tekee tietenkin vielä se, että eihän se riitä että juuri ontelolaatan kohdalta jätetään se pois. Todennäköisesti joudutaan jättämään pieni pala ylemmästäkin harkosta pois tai pahimmillaan kokonaan onkalot pois siitäkin.

Luultavasti helpoin tapa tässä olisi jättää kahden kiven korkeudelta tallin puoleiset onkalot harkoista pois ja tehdä jälkivaluna umpeen. Raudoituksen tekeminen on hieman hankalampaa mutta eiköhän sen varmaan saa jotenkin tehtyä fiksusti.

Päätökset pitäisi kohta tehdä jotta saataisiin yhdellä asennuskerralla tallin ja talon ontelolaatat asennettua ilman sen kummempaa säätämistä. Loput väliin jäävät valut hoitunee onteloiden saumavalun yhteydessä.

Kuluneella viikolla tuli mitoitettua teknisentilan katon rajaan tulevaa aukkoa josta tullaan viemään ilma-vesilämpöpumpun ja iv-koneen putkia. Aukolle kertyi ruhtinaallisesti kokoa 1500x400mm eli 2 harkkoa korkea ja 2,5 harkkoa leveä aukko. Aukon koko tuntuu huimalta mutta eristeiden jälkeen aukko pienenee 100mm suuntaansa.

Maapiirille tullaan jättämään myös aukko rinteen suuntaan. Näillä näkymin harkon kokoinen aukko pitäisi riittää (600x200mm) vaikka tehtäisiin useammalla piirillä toteutettuna. Jos blogia lukee joku joka osaa mitoittaa hyvin passiivimaapiirejä ottaisitko yhteyttä kommentilla! :) (eli piiriä ei kytketä suoraan lämpöpumppuun vaan otetetaan patterin kautta ilmaan lämpöä)!


Tuli hieman pompittua aiheesta toiseen ja varmasti hyvin epäselvästi. Toivottavasti pysyitte kärryillä ja kysyä saa jos jokin asia vaatii tarkennusta.

Rinteen puolelta takaseinää muutaman päivän takaa.
Alaosa on jo oikaisulaastilla vedetty
jotta saadaan alkaa tekemään patokaistaa ja patolevyä päälle täyttöjen alta.



Joni

4 kommenttia:

  1. Tulin muka ihan tohkeissani auttamaan ja antamaan hyviä kommentteja (otsikon perusteella), kunnes huomasin etten ymmärrä asiasta mitään... Aamun olen omalla raksatyömaalla seurannut kirvesmiesten työskentelyä puurakenteisen rungon ja (puu)väliseinien kimpussa :-) Tsemppiä teille rakentamiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh! Kiitos kuitenkin, ajatus on tärkein :) Nämä eristemuottiharkot on hieman erilaista kuin puusta tehdä. Onneksi meillekkin tulee vain kellari/tallin osuus noista. Odotan innolla kun päästään kasaamaan puista runkoa tuon päälle.

      Poista
  2. Polyeteenin lämmönjohtavuus on 0,29-0,5 w/mK

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liekköhän polystyreenissä sama? Harkkojen U-arvo on 0.17 ja eristeen vahvuus 188mm

      Poista