lauantai 9. marraskuuta 2013

Pala kakkua

Haaste: nosta 200+ kiloa painava paloikkuna 80cm korkeuteen ja asenna se paikoilleen.

Kuten aiemmin olemme kertoneet, paloikkunoiden asennus aiheutti harmaita hiuksia ja saimme kullanarvoisen vinkin Porvoon Cramon pojilta ottaa saksipumppukärry avuksi. Varauduimme henkisesti siihen että senkin kanssa se olisi suuri haaste ja meitä oli neljä asentamassa sitä. Naulasimme ikkunoiden ulkopuolelle kaksi lautaa vaakaan ja ruuvasimme vielä kulmiin kaksi ruuvia pystyyn ettei ikkuna vahingossakaan pääsisi tipahtamaan 2. kerroksesta alas. Ikkuna nostettiin oikealle korkeudelle ja siitä alkoikin jännittävä osuus. Paitsi ettei se edes ollut jännittävää. Imukuppikahvojen ja valmiiden etäisyysmerkintöjen avulla ikkuna humpsahti paikoilleen ja koko operaatiossa meni ehkä 10 minuuttia. Melkoinen antikliimaksi.


Siinä se nyt möllöttää.

Alakerran pienemmän makuuhuoneen ikkuna.
Alakerran paloikkuna, oli myös helppo asennus.


Katon höyrynsulku miltei valmiina.

Jee!

Joni ahkeroi välikattoon valot jos siellä joskus pitää käydä.
Aloitimem myös ulkovalojen sähköjohtojen vetämisen.
Lautaa oven karmeja varten.


Joni uskaltautui katolle ottamaan kuvia. Muikeat on näkymät.

Korkeimmalla ollaan (?)!

Koska se talvi lähestyy edelleen (mutta onneksi näköjään hitaasti) ja paineet saada lämmöt päälle kasvaa päivä päivältä, ei meidän taloudessa levätä edes isänpäivänä, joten hommat jatkuu huomenna. Viikonloppuna on saatu aikaseksi jo vaakakoolausta ja -villoitusta, pian pääsee vetämään höyrynsulkumuovit seiniinkin. Aloittelimme myös teknisen tilan ja alakerran kylpyhuoneen seinien tekemistä, koska teknisen tilan lattia pitäisi saada pian maalattua että voimme nostaa vesivaraajan ynnä muut härvelit paikoilleen. Myös timpurit kävivät parina päivänä hommissa ja viimeistelivät terassin päädyn. Ensi viikolla saamme toivottavasti myös tiilet katolle.

Huh huh, hengästyttää pelkästään tämä hommista kirjoittaminen. Nyt kyllä kelpaisi yksi viikonloppu jolloin ei tarvitsisi tehdä tai ajatella mitään talonrakentamiseen liittyvää, vaan eipä sellainen nyt taida onnistua. Joten eikun eteenpäin, sanoi mummo lumessa!

Maria

3 kommenttia:

  1. Tsemppiä puurtamiseen! Lumen tulon jälkeen sitten lepäätte hieman. (?!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei ne hommat lopu lumentuloon... :D On vaan hirvee kiire saada tönö lämpöseks. Sit voi ehkä vähän hengähtää.

      Poista
  2. Onko se lepääminen jotain syötävää? Ei ole käsitystä mitä se mahtaa tarkoittaa tässä vaiheessa :P

    VastaaPoista