Jaksaa, jaksaa!

Otsikon lausahdusta hoetaan itselle aamusta ja iltapäivästä ja illasta. Oikeastaan joka hetki kun meinaa iskeä halu pudottaa hanskat kädestä. Eli väsymys siis jatkuu, tosin hieman vähemmän voimakkaana. Yksi aurinkoinen, hyvin nukuttu viikonloppu sai mielen hieman virkeämmäksi. Ja tulipahan myös vähän sisuunnuttua kun kuuli kiertoteitse kommenttia etteivät meillä hommat kuulemma etene yhtään. Tiedoksi, että kyllä etenevät, vaikka hitaanpuoleisesti. Tehdään just niin nopeasti kuin jaksetaan ja osataan. Itsellehän tässä myös tehdään joten hitaudesta kärsitään vain me itse, joten kyllähän sitä toivoisi enemmän kannustusta kuin moitteita. Tsemppiä ollaankin saatu paljon ystäviltä ja kanssabloggaajilta, kiitos siitä! Ei ne mene kuuroille korville ja ovat enemmän kuin tervetulleita myös jatkossa. Kyllä tämä pakettiin saadaan ennemmin tai myöhemmin.

Tukimuurien anturan valua ei olla vielä saatu aikaiseksi, betonifirmoista ei olla oltu kovin innokkaita vastailemaan tarjouspyyntöihin. Vaan eipä sen kanssa ole niin kova kiire vielä, kunhan ei nyt ihan pakkasen puolelle ehdi mennä! Kaikissa paikoilleen asennetuissa ikkunoissa on nyt pieletkin valmiina, saatiin ystäviltä telineet lainaan joten homma hoitui nopeasti. Päätettiin myös suosiolla telineiden lainaamisen vuoksi lykätä nostimen vuokraamista ja etupihan rännien asentaminen keväälle jos ei nyt syksyllä löydy ihmeellisesti aikaa niiden asentamiseen. Epäilen kyllä vahvasti! 

Sisällä on myös tapahtunut edistystä, levyjä on ilmestynyt seiniin ja on myös tasoiteltu niin kiviseinää kuin kipsiseinääkin. Myös ilmanvaihdon eristämisen parissa on jatkettu, se onkin jo melko hyvällä mallilla.

Tänä viikonloppuna käytettiin aurinkoista säätä hyväksi ja raivattiin pihat siistiksi kaikesta romusta. On hieman turvallisempaa ja muutenkin miellyttävämpää.

Pistettiin paloiksi kaikki irtopuutavara, sitä voi sitten joskus polttaa
takassa ja kiukaassa.

Terassin edustakin siistiytyi ja Joni rakensi hienot
portaat!

Takapiha jäänee tähän kuntoon odottamaan ensi kevättä.

Toiselta sivulta. Pikkuikkunakin
sai pielensä paikoilleen.
Toinen pikkuikkuna asennetaan
kunhan sähkäri tulee kytkemään sähköt
talon sisään.

Edestä kaikki ikkunat valmiina!

Varaston oviaukko levytettynä.

Tähän tulee joskus peililiukuovikaapistot.

Leffahuoneen oviaukko on myös valmis.

Sitten joskus kun saadaan leffahuone
käyttöön, tähän tulee tuplaovet. Ei häiritse muita
kun Joni katselee elokuvia kovalla volyymilla.

Vierashuonekkin sai loput levynsä. Osa
ruuvinkannoistakin on jo kitattu.

Vierashuoneen kiviseinää tasoitettuna.
Tarvinnee vielä yhden tai kaksi kerrosta.

Kodinhoitohuoneen- ja vaatehuoneen
seinää. Tuo nauhoittaminen on kyllä
veemäistä hommaa, toivottavasti
tällä kertaa onnistui... Onneksi nuo jäävät
kaappien taakse piiloon niin sai harjoitella lisää.

Sisällä siis jatkuvat tasoitushommat ja pyritään saamaan parin viikon sisään loputkin seinät läjään ja tasoitettua! Pitää vain keskittyä ja malttaa tehdä rauhassa. Hyvä siitä tulee. Jaksaa, jaksaa! :)

Maria

Lämpöä taloon

Lähes neljän viikon mittainen blogitauko ei ole johtunut siitä, että oltaisiin edelleenkään saatu mitään suurta aikaiseksi, vaan siitä, että työnteko on ollut yhtä näpertämistä ja näkymättömien asioiden laittelua. Ja toki myös väsyttää, ihan helvetisti. Nyt kahlataan eteenpäin kuin suossa eikä edes jaksa innostua juuri mistään. Joka viikonloppu sitä vähän haaveilee pienestä lottovoitosta, että voisi sitten sillä rahalla palkata jonkun ammattilaisen avuksi, mutta todennäköisyydet eivät taida olla meidän puolella. Ollaan myös taas sorruttu siihen, että yritetään tehdä kaikkea samaan aikaan ja se ei edelleenkään toimi. Väsäilinkin pientä listausta työvaiheista, tein listaukset vain hieman ronskisti niin ei ahdista ne kaikki pienet jutut siellä. Vaan ei auta kuin kahlata! Muuttopäivästä ei edes haaveilla, se tulee kun on tullakseen.

Tässä muutaman viikon aikana on asenneltu rännejä takapihalle, asennettu ikkunasmyygejä, laudoitettu ulkoseinää, rakennettu anturamuotteja  ja mikä tärkeintä, saatu lämminvesivaraajaan vedet ja lämmitys päälle. Onhan tuossakin kyllä kaikenlaista, että ei nyt olla ihan vaan laiskoteltu! Habitaressakin pyörähdettiin, mutta siitä sitten ehkä omaa juttuansa.

Takapihan rännit asennettuna. Hyvin toimii!

Syöksyjä. Tästä menee sadevesi
maan alle upotettuun
vesisäiliöön kukkien kastelua varten.

Alakerran paloikkuna valmiina.

Nämäkin valmiina. Edestä puuttuu enää
yläkerran paloikkunan laudoitukset.

Myös olohuoneen pikkuikkuna on viimeistelty.

Pääty laudoitettuna ja maalattuna. 

Pääty toisesta suunnasta. Tuohon tulee vielä yksi lauta joskus
ja aukon kohdalle kotelo lämpöpumpun putkia ja ilmanvaihdon
raitisilman putkea varten.

Matalemman muurin anturamuottia. Isommasta ei tainnutkaan
olla kuvia.

Varaajan putkia.

Yllättävän paljon vaikuttaa mieleen kuitenkin se, että talossa on nyt lämmin sisällä. Oli ihanaa astua sisään kun vastassa ei hurissut 9 kW:n voimavirtapuhallin vaan lämpö huokui lattiasta. Ja toki huojentaa myös tieto siitä, että lattialämmitys toimii! Lämpötila nousi myös yllättävän nopeasti n. 20 asteeseen isoista betonilaatoista huolimatta.

Myös sulkuhana on iloinen.

Muurien anturat valetaan ensi viikolla ja sen jälkeen pääseekin jo kasailemaan muuria. Loppuviikko tehdäänkin sitten taas sisällä hommia, mahdollisesti jopa jotain näkyvää.

Maria

Ikkunoiden viimeistelyjä

Tällä viikolla puuhasteltiin hyvällä säällä ikkunoiden parissa ja sateella sisätiloissa ilmanvaihdon parissa. Kuvia on kuitenkin vain ikkunoista, koska ne kiertoilmakanavat on jo ainakin minun mielestäni nähty. Hah.

Ikkunapeltien väriksi valikoitu tummanruskea (RR32), joka on sama kuin ulko-oven väri. En halunnut valkoisia peltejä, koska alunperin pielilautojen piti olla ruskeita. Tilattiin ruskeat pellit, maalattiin taloa ja kun pellit saapuivat, huomattiin että pellit olivat huomattavasti tummemmat kuin talomme korostusväri. Hetken pohdinnan jälkeen päätettiin maalata pielilaudat sittenkin samalla värillä kuin muu talo ja ottaa riski, näyttäisikö talo hieman hölmöltä tummien peltien ja valkoisten pielien ja karmien kanssa. Mielestäni lopputuloksesta tuli kuitenkin hyvä, ja sehän riittää! Jo pelkästään pellit antoivat uutta ilmettä talolle, mutta pielilaudoituksen ja naulankantojen maalaamisen jälkeen kaikki näytti hyvältä.

Peltien asentaminen ei sitten mennyt ihan niinkuin piti, kun itse mittaa niin saa juuri sen mittaiset pellit kuin on mitannut, tällä kertaa muutaman millin liian leveät. Puurungossa se tarkoitti pientä taltan kanssa työskentelyä, kiviseinissä vaadittiin jo hieman iskuporakonetta. Saatiin ne kuitenkin paikoilleen suhteellisen vähällä lisätyöllä. Hyvä niin.

Pielilautojen maalausteline.
Onnea on iso, katettu terassi
jo rakennusvaiheessa. Ei haittaa
vaikka vähän ripsauttelee.

Keittiön ikkuna. Samanlainen
fiilis taitaa tulla kun sisällä saadaan
listat paikoilleen (sitten joskus).

Alakerran toisen makuuhuoneen ikkuna.

Takapihan ikkunat.

Edestä kokonaan valmiiksi saatiin kolme ikkunaa,
yksi jäi kesken kun rimat eivät olleet vielä kuivuneet
ja kaksi muuta jäävät odottamaan
seuraavaa nostimen vuokrauskertaa, jolloin myös
asennetaan rännit eteen.

Samalla meiningillä jatketaan, sään salliessa ollaan ulkona ja huonommalla säällä jatketaan sisällä. Säätiedotuksen perusteella maanantai taitaa mennä sisätöiden parissa. Onneksi on pellit ikkunoissa!

Maria

Vähän kaikkea

Otsikon mukaisesti raksalla on jälleen onnistuttu sohlaamaan vähän kaikkea samaan aikaan, eikä se tunnetusti ole erityisen tehokasta työskentelyä. Siksi on ollut myös hiljaisen puoleista täällä, ei ole oikein mitään suurta saatu aikaiseksi, vaikkakin vähän kaikkea on tehty. Hommien määrä tuntuu myös musertavan suurelta kun yrittää tehdä kaikkea samaan aikaan. Pitäisi vain malttaa keskittyä yhteen hommaan kerrallaan ja tehdä se mahdollisuuksien mukaan kokonaan pois alta ja sitten siirtyä seuraavaan...

Mitä ollaan sitten tehty? Ulkomaalaus on ainakin suoritettu n. 95%:sti jo paikoilleen lyödyistä pinnoista, puutteina pääsisäänkäynnin tolppien sisäpuolet ja palkin sisäpuoli, terassin sisäkatto sekä muutama verhouslauta takapihan puolella jotka ovat lautakasan takana piilossa.
Myös ensimmäinen alaslasku sekä sisäkaton panelointi on tehty, yläkerran makuuhuoneeseen. Tämä tehtiin siksi nyt, koska Jonin työnantaja Ensto tarvitsi kuvaustilan erään tuotteen asennusvideon kuvaamista varten. Pystyimme tarjoamaan heille aidon raksatunnelman ja samalla saimme vähän vauhtia omaan työskentelyymme kun tuli jokin "deadline" tietoon.
Kiertoilmakanavia on nosteltu myös paikoilleen ja eristelty ja ulkona on jälleen käyny kaivinkone pyörimässä tekemässä pohjat etupihan tukimuureille. Tätä päätöstä ottaa se tähän väliin vähän kiroan, koska nyt etupiha on kaivettu auki eikä sitä voi oikein käyttää ennenkuin muurit on tehty ja täytöt voidaan taas tehdä. Toisaalta on myös hyvä että senkin saa pois alta, mutta olisihan tuo joutanut odottamaan vaikka syyskuun puolelle ja olisi voinut keskittyä sisähommiin, koska ilman niitä ei voi muuttaa. Vaan ken leikkiin ryhtyy...

Pihoista myös sen verran, että allekirjoittanut ilmoittautui Porvoon kansalaisopiston järjestämälle pihansuunnittelukurssille! Pihasuunnitelmat kun tuntuvat maksavan satoja, ellei tuhansia euroja (varsinkin rinnetontille), tämä 39 euroa kustantava kurssi on kuin lottovoitto. Kurssilla siis nimenomaan tehdään omaan pihaan oma suunnitelma ja se onkin tarkoitettu omakotirakentajille. Jonkun verran olen kyllä pyöritellyt päässäni jo ideoita ja suunnitellut, mutta mitään ei ole vielä paperilla ja kyllä nuo rinneosuudet pihassa sen verran tuottavat päänvaivaa että niissä kyllä apua tarvitaan. Kurssi alkaa syyskuussa joten siitä lisää sitten kun on enemmän kerrottavaa.

Talo maalissaan edestäpäin. Raidoista ollaan tietoisia, ne
jäävät näkyviin kunnes joskus on aikaa ja energiaa sutia
toinen maalikerros. Varmaan joskus vuonna 2016.

Talon toinen pääty.

Takapihan seinä ilta-auringossa.

Terassin pääty.

Makuuhuoneen alaslasku tehtynä. Huonekorkeudeksi
jää alaslasketuissa tiloissa 2,5m.

Kotelo verhokiskolle. Kotelo on 14 cm
syvä, 8 cm korkea ja 195 cm pitkä.
Ikkunan leveys on 130 cm, joten
verhot saa hyvin vedettyä sivuun.

Valmis panelointi. Makuuhuoneisiin
valittiin Cellon Classic 9 -paneeli leveydessä 202 mm.

Kiertoilmakanavistoa. Tuohon väliin
tehtiin suunnikkaan muotoinen kanavan pala,
on vielä asentamatta.

Keittiön kiertoilmaa.

Tuolta alhaalta ne nousevat.
Vaatehuoneen kokokin alkaa hahmottua
kun kanavat muodostavat
"seinän".

Kanavat teknisen tilan puolella. Noiden nostelu paikoilleen olikin
rattoisaa. Eivät paina paljon, mutta tuollainen T:n mallinen
iso kanava oli silti hieman hankala puntattava kun se piti saada juuri
oikean kokoiseksi mitoitettuun aukkoon osumaan, mutta kyllä me
sekin hoidettiin telineen avulla kaksistaan!

Puiston puoleinen tukimuuri nousee tähän.
Hieman jäi muottimäärä vajaaksi,
jos siellä jollain lukijalla itäisellä Uudellamaalla
on ylimääräisiä
muottimetrejä niin hihkaise!

Tähän tulee toinen, paljon matalempi muuri.
Näin saadaan etupihan ajoluiskakin rajattua
pengerryksen avulla fiksusti.

Nyt tosiaan keskitytään hetki ulkohommiin, hyväksytään ajatus että muutto siirtyy jonnekkin hamaan tulevaisuuteen ja tehdään yksi työvaihe kerrallaan alta pois. Tämä ei kyllä lopu ikinä!

Maria

Seiniä ja pieniä muutoksia

Pariskunta Joni ja Maria ahkeroivat Jonin viimeisen lomaviikon alakerran seinien parissa. Nyt sekainen, epälooginen lentokonehangaari on selkiytynyt mukavaksi sisääntulokerrokseksi ja huoneet ovat paljastuneet toimivan kokoisiksi myös oikeassa elämässä, ei vain paperilla. Tai niin toimiviksi kuin nyt pelkkien seinien avulla voi kuvitella.

Seinien kasaamisen myötä päätimme tehdä myös yhden muutoksen, nimittäin tuulikaapin poiston. Tuulikaapeille on ollut aikanaan omat merkityksensä kun ulko-ovet falskasivat minkä ehtivät, mutta nykyoven U-arvon ollessa 0,6-0,75, ei tuulikaapille ole tarvetta lämmityksen kannalta. Ja meillä kun sisääntulokerroksessa ei ole edes oleskelutiloja ja kylmä tunnetusti painuu alaspäin, ei oven avaaminen ja pakkasen sisään päästäminen tuo epämieluisia kylmyyksiä asuintiloihin. Hyvä ilmanvaihto myös tasaa melko nopeasti sen pienen viileyspiikin. Eipähän tule roikuttua ovessa yhtään pidempään kuin on tarvis! Tuulikaapin poisjättäminen helpottaa myös portaiden kaiteiden tekemistä, koska kiertäviin portaisiin suositellaan käsijohdetta ulkoreunaan ja seinään kiinnitettävät malli vievät yllättävän paljon leveyttä portaista.. Ja on siinä myös allekirjoittaneelle esteettinen hyöty, kun sattuu pitämään avoimista, ilmavista tiloista. Teimme kuitenkin makuuhuoneen ja aulan väliseen seinään varauksen (eli ylimääräisen koolauksen) jos tulemme katumapäälle ja haluamme tuulikaapin.

Alkuperäinen pohja tuulikaapin kohdalla.

Muutoksen jälkeen.

Sitten edistymiseen. Seuraavista kuvista voi jälleen huomata, miten se kuvaaminen pitäisi jättää seuraavaan päivään eikä napata vain nopeasti kuvia pitkän työpäivän päätteeksi tuloksista, koska nyt virkeämmillä silmillä kuvat lähinnä huvittavat kun ei oikein tiedä, mitä on oikein edes yritetty kuvata. Noh, jääpähän jotain nähtävää paikan päällä käyvillekkin! Pitäisi myös joku kerta ottaa jokin oikea kamera mukaan kännykameran sijaan. Ehkä sitten kun on jotain nättiä, valmista pintaa?

Alakerran pienempi makuuhuone on saanut ensimmäiset
levynsä vasta, koska levyt loppuivat alakerrasta
kesken. Kaikki makuuhuoneet tehtiin/tehdään
tuplalevytyksellä äänieristämisen parantamiseksi.

Oven suuntaan.

Tässä malliesimerkki huonosta kuvasta.
Tarkoitus oli kuvata seinää jolle tulee kaappi,
mutta nyt ymmärrän, että katse kiinnittyy
vain oviaukoista poissahattuihin kipsilevyihin. Hah.

Varaston oven suuntaan ja taustalla
pilkistää leffahuoneen (kuntosalin)
oviaukko.

Varaston ovi jäi myös ilman levyjä
toistaiseksi.

Ulko-oven suuntaan. Ei tule tuulikaappia!

Portailta alaspäin kuvattuna.

Portailta sisääntulon suuntaan.

Seuraava isompi urakka onkin ilmanvaihdon asentaminen loppuun, jonka jälkeen päästään tekemään alaslaskuja niihin tiloihin joihin sellainen on tulossa. On kyllä jännittävää kun koko ajan hommat edistyy kohti viimeistä pintaa!

Maria